Saskioiden kuluvan toimintavuoden huipennuksena tehtiin yhteinen kolmen päivän (ke-pe) matka Tarttoon
Mukana olleesta seurueesta suuri osa vieraili Tartossa nyt ensimmäistä kertaa. Iloista ja innokasta Saskian porukkaa ilahdutti suuresti kaupungin runsas museo- ja kulttuuritarjonta.
Matkatyöryhmän etukäteen suunnitteleman monipuolisen ja mielenkiintoisen ohjelman pohjalta ehdittiin vierailla useassa kohteessa museoista iltaohjelman konserttiin.
Ohessa tiiviisti kerrattuna Saskioiden matkaohjelma. Ohjelma voi kenties toimia ajatuksia ja inspiraatioita herättävänä vinkkilistana muillekin Tarttoa harkitseville matkaajille.
Matka aloitettiin aamulla ja päätettiin illalla Länsisataman kautta. Merimatkat hoituivat sujuvasti Eckerö Linellä, jossa nautittiin matkatunnelmaa nostattavat yhteiset buffet-aterioinnit.
Tallinnasta Tarttoon ja takaisin kuljettiin omalla bussikyydillä. Menomatkaa siivitti tartolainen opas Reet Volmer kertomalla Viron historiasta ja nykypäivästä.
Ennen asettumista Ruutli-kävelykadulla sijaitsevaan Hotel Sohoon vierailimme Alvar Aallon suunnittelemassa (1932) yksityiskoti Villa Tammekannissa. Kolmikerroksisen rakennuksen vaiheita Saskioille taustoitti Tartossa asuva suomalainen opas Sakari Neuvonen.
Talossa on vuodesta 2000 lähtien toiminut Turun ja Tarton yliopistojen Granö-keskus. Nimensä keskus on saanut maantieteen professorin J. G. Granön mukaan. Granö toimi aikoinaan 1920-luvun alussa erittäin ansiokkaasti suomalaisen ja virolaisen yliopistoyhteistyön hyväksi luoden edelleen jatkuvan toiminnan vankan perustan.
Pikaisen hotelliin asettumisen jälkeen lähdimme kävelykierrokselle tutustumaan kaupunkiin jo tutuksi tulleen oppaan Sakari Neuvosen johdolla. Lähikortteleiden pysähdyskohteina mm. Raatihuoneen tori (Raekoja plats), Tarton vino talo (Barclay de Tollyn talo), Johanneksen kirkko (Jaani Kirik), Yliopisto (Ülikooli) ja Emajoen alue sekä Tampere-Maja, joka on ystävyyskaupunkien Tampereen ja Tarton kulttuuri- ja yhteistyökeskus. Talon vierasmajassa on myös mahdollista majoittua hyvin edulliseen hintaan.
Molempina iltoina oli ilo nauttia kolmen lajin erittäin runsaat illalliset ravintolassa. Ensimmäisenä iltana ravintola Ruutikellarissa (Püssirohukelder) ja toisena iltana hotellin kulmilla sijaitsevassa italialaisessa La Dolce Vitassa. Mainittakoon, että Ruutikellarin kalainen alkukeitto tarjoiltiin paikalliseen tyyliin ison sämpyläkuoren sisälle annosteltuna.
Matkan toinen päivä (torstai) aloitettiin Viron kansallismuseo ERM:ssä – Eesti Rahva Muuseum, jonne parin kilometrin siirtyminen hotellilta tapahtui tutulla bussikyydillä. Museon pysyvään perusnäyttelyyn tutustuminen toteutui aiheelle erittäin omistautuneen ja osaavan museosoppaan opastuksella.
Pysyvän näyttelyn ohella museossa on esillä myös vaihtuvia näyttelyitä. Tämä oli huomioitu ohjelman aikataulussa, joten halukkaat saivat kierrellä omatoimisesti myös näissä osissa.
Museon pihalta oli näköyhteys Ylösalaiseen Taloon (Tagurpidi Maja). Talo jäi tällä kertaa tarkemmin tutustumatta, mutta jo näkynä aika vaikuttava ja hämmentäväkin.
Iltapäivän yhteinen kokoontuminen oli arkkitehti Eliel Saarisen suunnittelemassa Paavalin kirkossa (Pauluse Kirik), jossa seurakunnan emerituspiispa Joel Luhamets esitteli kirkkoa ja sen vaiherikasta historiaa, johon kuuluu mm. toisen maailmansodan pommitusten aiheuttamat merkittävät tulipalovauriot.
Kirkon avattavan ja kahden erilaisen näkymän antavan alttarimaalauksen on tehnyt kuvataiteilija Kuutti Lavonen ja siihen liittyvän taidebetonivalun kuvanveistäjä Pertti Kukkonen.
Kirkolta osa Saskioista piipahti omatoimisesti tutustumassa hotellin välittömässä läheisyydessä sijaitsevassa paikallisen taidekoulu Pallaksen aloitteesta perustetussa Tarton taidemuseossa (Tartmus).
Alkuillan ravintola La Dolce Vitan runsaan illallisen jälkeen joukko Saskioita siirtyi upean konserttielämyksen pariin Vanemuine-konserttisaliin. Illan ohjelmistona: Tönis Kaumann Carpe Diem! George Gershwin, Conserto in F sekä Carl Orff, Carmina Burana.
Perjantain paluupäivänä ennen hotellista uloskirjautumista osa Saskioista osallistui kävelyetäisyydellä sijaitsevien kohteiden tutustumiseen: Baltian vanhin Tarton yliopiston Kasvitieteellinen puutarha (Tartu Ülikooli botaanikaaed) sekä Lelumuseo (Mänguasjamuuseum). Ja kun reitin varrelle osui sopivasti paikallinen kauppahalli (Tartu Turuhoone), niin sielläkin tuli pistäydyttyä ihmettelemässä paikallista virolaista tarjontaa kuten siansorkkia.
Kotimatkan alkuvaiheessa pysähdyttiin ensin Toomemäen puistossa (Toomemägi), jossa vapaasti kiertelyä kävellen ja ihailua mm. vanhan kaupungin näkymistä. Puistossa sijaitsee myös Tähtitorni sekä kaksitornisen Tuomiokirkon rauniot.
Toisena pysähdyksenä hieman yllättäen pääsimme tutustumaan Tarton Ylioppilasseuran, Eesti Üliõpilaste Seltsin taloon. Talo on aikoinaan ollut Tarton rauhansopimuksen (1920) neuvottelupaikka allekirjoituksineen. Talosta löytyy erillinen Suomi-huone, jossa on kuvia kyseisestä rauhansopimuksesta ja sen neuvottelijoista. Lisäksi on muistotaulu Viron vapaussodassa kaatuneille suomalaisille ja lista Eesti Üliõpilaste Seltsin jäsenistä, jotka osallistuivat vapaaehtoisina ns. Suomen-poikina jatkosotaan.
Ennen Tallinnan satamaan saapumista nautimme pienet välipalat virvokkeineen Järvamaan maakunnan pienessä historiallisessa Paiden kaupungissa. Haminan ystävyyskaupungin nähtävyyksinä mainitaan vallitorni ja ritarilinnan rauniot viehättävän vanhan kaupungin puutaloidyllin ohessa.
Erittäin antoisaa matkaelämystä päästiin sulattelemaan paluureitin Eckerö Linen buffet-ravintolan herkkupöytien äärelle. Tunnelmassa suurimpana ilo, onni ja kiitollisuus yhteisen matkan onnistumisesta.
Näin tiivistetysti Saskian erinomainen Tartto-kokemus. Matkalta kertyi luonnollisesti runsaasti myös valokuvamuistoja, joista pieni osa mukana tässä julkaisussa. Valitettavasti kuvat eivät ole tapahtumajärjestyksessä.
Saskiat kiittävät kaikkia matkan onnistumiseen vaikuttaneita henkilöitä valmisteluista toteutukseen. Yhdessä olemisen parhautta, jota voi muistella pitkään.
Kuvat: Nina Laisi, Heli Lehto-Kinnunen, Pasi Pouttu, Tytti Soikkeli.